sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Parantumaan päin

Tässä muutaman päivän aikana koira on palautunut jo ihan normaaliin ja on oma itsensä. Lenkeillä olisi kovasti riehumassa ja juoksentelisi varmaan, jos ei olisi vauhtia hidastamassa.
Päätin kolmannen päivän jälkeen etten enää anna särkylääkettä kun ruopi innoissaan jäätikköä ja riehaantui siinä kieriskelemään.
Ei vaikuttanut olevan mitään kipuja missäään päin.



Saatiin ohjeeksi pistää tuohon kynteen Vetramil-nimistä hunajavoidetta pari kertaa päivässä ja niin ollaan tehtykin. Pari kertaa sidettä vaihtaessa olen katsonut että kynnen juuren aluen on ollut kovin punertava ja jätinkin nyt siten että pistää voidetta vain kerran päivässä ja heti on ollut koko alue paremman näköinen.
Ehkä se hautui vähän liikaa kun on sukka haavan päällä sisällä ollessa ja sitten ulkona tuo rukkanen vielä päällä.

Murtunut kynsi ennen leikkausta.

Kynsi leikkauksen jälkeen.



Sängylle Jeri pomppii katselemaan ikkunasta maisemia ja kulkijoita. Yllättävän hyvin tuo osaa jo tötterön kanssa liikkua.
Alkupäivinä pysähteli, kolisi ja ihmetteli, mutta nyt melkeinpä vihaisesti vain rynnii lärpäkkeen kanssa ja puskee juuri siitä mistä haluaa mennä.

Kaikki lenkit saa olla ilman tötteröä ja sisällä monta tuntia samalla jos ehtii vahtimaan ettei koita nuolla haavoja. Huomattavasti mukavempi tuonkin olla ettei 24/7 tarvitse pitää vatia päässä ja tarvii koiran itseään päästä pesemään.








Ei kommentteja: