Toipilaspäivä no.3

Ruoka maistuu jo normaaliin tapaan ja virtaa riittää vähän turhankin paljon siihen nähden että pitäisi nyt osata levätä ja parannella itseään rauhassa. Sisällä Jeri koittaa välillä riuhtoa tötteröä pois ja ulkona se kaasujalka vasta onkin täysillä. Saa todenteolla hidastella ja rauhoitella menoa ettei teloisi itseään mihinkään.

 

Lasten kurarukkasen sain tassuun hyvin kiinni tuollaisella paksummalla kuminauhalla ja on nopea pistää paikoilleen, sekä pestä käytön jälkeen. Lääkäriltä tai eläinkaupasta saadut olisivat maksaneet het 20 € ylöspäin, mutta tälläinen tee-se-itse-versio kustanti 8 euroa.

Tänään pistin tuota tukisidettä korkeammalle niin ei ainakaan vielä ole lipsunut jalasta irti ja suojana on vanha sukka.

Toipilaspäivä no.2

Ensimmäinen yö Jerin leikkauksesta meni hieman levottomasti. Vaihteli koko ajan paikkaa ja piippaili usein. Lopulta kuitenkin rauhottui makaamaan ja seuraava päivä sujui jo paremmin.
Ensimmäisenä iltana alkoi juomaan vettä ja aamusta maistui jo ruokakin niin sai antibiootit ja särkylääkkeet annettua.
Käytiin pieniä lenkkejä useaan kertaan.

Lempi pehmolelua kanteli mukanaan seuraavan illan.

Eilen piti vielä käydä apteekista ostamassa tassuun haavavoidetta ja harmittaa kun ei ollut 10g tuubia saatavilla vaan joutui ostamaan 30g kokoisen ja siihen meni 30 euroa + itsekiinnittyvä tukiside mukaan luettuna.
Lisäksi piti ostaa lasten kurarukkaset että saa lenkkejä varten pistettyä tassun suojaan ja läheisestä eläinkaupasta kävin ostamassa kuonokopankin.

Jeri on viime vuodet ollut todella hankala käsiteltävä siltä osin että alkaa hermostumaan nopeasti jos koskeminen menee silityksestä tutkivaan suuntaan. Täytyy siinä kohdin syyttää ihan vain itsään että kai joskus jäi koulutus siltä osin vajavaiseksi ja saa siitä nyt maksaa. Kuonokoppa oli tuossa kohtaa tarpeellinen että ei ainakaan pääse tapahtumaan mitään kenellekään.
Äitini kanssa tuo sitten selätettiin ja sain lääkärissä pistetyn siteen vaihdettua ja uuden laitettua.

Hämmästyin kovin kun Jeri ei tavalliseen tapaansa murissut ja riehunut vaan parin murahtelun jälkeen jäi paikoilleen makaamaan ja enemmin vaikutti pelokkaalta. Saman olen huomannut eläinlääkärikäynneillä että nuorempana taisi se pelko tulla esiin rähisemällä, mutta nykyään koittaa paeta tilanteita ja alistuu käsittelyyn helposti.

Tänään aamulla vastassa olikin tämän näköinen koira:

Ilmeestä näki heti että on tapahtunut jotain jonka tuo tietää sellaiksi ettei niin olisi saanut tehdä/tapahtua.
Hetken ihmettelyn jälkeen huomasin että takatassusta puuttuu kokonaan se side. Ei auttanut kuin alkaa pistämään uutta paikoilleen ja vanha löytyi keittiön lattialta. En sitten tiedä olisiko tuo tippunut ihan omia aikojaan kun niin hyvin näytti olevan mallissaan että voiko vain syyttää omia taitojani sidonnan suhteen vai olisiko tuo onnistunut sen jotenkion nyhtämään irti.

Tötteröpäinen koira

Eilen yhden aikoihin jätin pojan eläinlääkärin huoneeseen ja lähdin kuskin kanssa siksi aikaa läheiseen cittariin.

Jerillä meni sellainen 20min että nukahti kunnolla. Aluksi peloissaan pyrki karkaamaan huoneen joka nurkan kautta, mutta hiljalleen alkoi vinkuminen vaimeta ja katse jämähtämään. Oli kovin hellyyttäävää seurata nukahtamista kun tuo viimeiseen asti koittaa pysyä pystyssä samalla kun keho vain valuu. Joka kerta kun lääkäri tuli huoneeseen niin tuo pinnisteli itseään ylös ja kun jäätiin kahden niin valahti syliin.
Lääkäri totesi että Jeri on kuin Arhinmäki olympiajuhlissa kun hoippuroi vielä lattialla. Hajosin täysin tuohon kommenttiin.

Cittarista löytyi alennuksesta uudet kengät ja käytiin hesessä syömässä. Toistamiseen nyt söin gluteenittoman hampurilaisen tuolla ja täytyy sanoa että oli jotenkin paljon paremmin tehty kuin se minkä Hensingin reissulla söin.

 Eläinlääkärin aulassa odottelin jokusen hetken ennen kuin pääsiin Jeriä katsomaan tämän heräillessä. Vinkuminen ja hätääntynyt itku kuului aulaan ja kaksi hoitajaa pitivät poikaa aloillaan kun oli jo lähdössä karkuun ja vielä ihan sekaisin lääkkeistä.
Menin huoneeseen ja kurkkasin hoitajan takaa nimellä kutsuen niin Jeri hämmentyi ihan täysin mutta hiljeni samantein kun taisi huomata ettei ole jätetty tuntemattomien luokse.

 

Äitini pihassa juuri lääkäristä päässeenä

Saatiin mukaan kauluri, antibioottikuuri ja kipulääkkeet. Kokonaisuudessaa kynnen poisto ja kasvaimen leikkaus selästä maksoi 444 €.
Arvion mukaisesti meni vaikka ei mikään pieni summa ole opiskelevalle ihmiselle. Tämän lisäksi meni 30 € apteekista haettuun haavavoiteeseen ja siteeseen joka pitäisi vaihtaa tassuun.
Selässä oli laajentunut talirauhanen johon oli kehittynyt kasvain. Lääkärin mukaan sai hyvin leikattua kaiken pois ja ei pitäisi kasvaa siihen enää uudelleen. Näytteen lähettäminen patologille olisi maksanut 90 € mutta ei nyt ollut enää siihen varaa joten sen tarkempaa arviota ei kasvaimesta tule.

 

Tuo on aina stressannut eläinlääkärikäynneistä niin oli maha ihan sekaisin, mutta tainnut nyt rauhoittua kun on ihan tyhjillään paaston vuoksi. Vesi alkoi maistumaan vasta kahdeksan aikaan illasta ja tänä aamuna vihdoin suostui syömään vähäsen.
Ilta ja yö meni aika levottomasti piippaillessa ja ympäriinsä pyöriess. Kovin pitkään kesti että osasi käydä makaamaan ja levätä. Tötterön kanssa törmäilee joka kohtaa ja onhan tuo ihan uusi juttu nyt kun ei ole koskaan ennen tarvinnut näin isoa operaatiota tehdä.
Tultiin äitini luokse kun tämä asuu rivarissa ja on oma piha niin kätevästi pääsee ulos jos on tarve. Vanhassa huoneessani on vielä sänkykin niin voi kätevästi yöpyä ja Jerilläkin on tilaa oleilla.

Jalat oli vielä hieman hakusessa

Ensimmäiset kipulääkkeet ja antibiootit sain annettua tonnikalan seassa ja hiljalleen koitan tarjota ruokaa. Poika alkaa olemaan jo oma itsensä vaikka selkeästi hiljaisempi on. Ulkona kyllä viihtyisi ja menisi täyttä höyryä eteen päin mutta pakko hiljentää vauhtia ja koittaa saada tuo huilailemaan.
Onneksi itselläni on nyt etäpäiviä koulusta niin voin hyvin tehdä koulujuttuja samalla kun seuraan toipilaan tilaa.

Puutaulu

Tein tälläisen auringonlaskun ja puun monen monta vuotta sitten siskolleni, mutta halusin hieman parannella sitä.

 

Yläosan tausta oli aikaisemmin liian tumma jolloin lehdet eivät oikein erottuneet sieltä ja tässä kuvassa maali on hieman märkää vielä niin näkyy muutenkin sävyt ihan outoina kun heijastavat miten sattuu.

Unohdin kokonaan ottaa kuvia yksityiskohdista, mutta rungossa menee erilaisia kuvioita ja jokainen lehti on erotettavissa koko puussa. Lisäksi alhaalla näkyy enemmän kivikkoa ja ruohikkoa.

Tuo on tehty n.metrin korkuiselle vanerin palalaselle akryyleilla.

Koiran leikkaus

Eilen eläinlääkäristä soitettiin että voisiko leikkausaikaa aikaistaa 45min ja onnituuhan se. Antibioottikuuri tassua varten päättyi jo viime viikolla kun ei onnitunutkaan ajan saanti heti sen loppumisen perään. Saatiin ilmainen käynti kun tarkistivat vielä että ei ole liian tulehtunut jotta leikkaus voitaisiin tehdä.

Tänään on sitten se päivä ja parin tunnin päästä pitäisi lähteä ajamaan lekuriin. Itse taidan hermoilla eniten kun ei ole melkein kymmeneen vuoteen tarvinnut yhtään eläintä viedä rokotuskäyntiä isompaan operaatioon. Onneksi on vain ulkoista leikkausta ja pitäisi reilu tunti vain kestää.

Käytiin pitkällä lenkillä ja nyt pitäisi jaksaa vain odotella että alkaa tapahtumaan. 12 tunnin ruokapaasto on meneillään ja paria tuntia ennen pitää ottaa vesikin pois.
Jehvis on ihan innoissaan aina autoon menemisestä, mutta paniikki alkaa siinä vaiheessa kun huomaa että ollaan tutun eläinlääkärin pihassa. Alkaa karkuun yrittäminen ja maahan litistyminen. Nykyään tuon saa ihan niskavilloista raahata sisälle ja käy niin sääliksi kun toista pelottaa ja tärisee vain.

Ei varmaan kauaa mene kuun on vintti kokonaan pimeänä ja sitten pitäisi tokkuraisena osata kävellä takaisin autoon. Mennään äitini luokse ainakin täksi yöksi kun on helpompi maantasalla olevasta rivaarista mennä pihalle kuin että tultaisiin kerrostaloon.
Parasta nyt vain toivomaan.

Kokeilussa Gluteeniton IV

Garbo Sport gluteeniton moniviljaleipä-luontaisesti gluteeniton & maidoton

Garbo-nimisen valmistajan leipä, johon törmäsin jokin aika sitten S-ryhmän kaupassa. Hintaluokka oli keskivaiheilla ja pakkauskoko sopivan suuri.

Garbo on ilmaisesti Ruokahertan alaisuudessa toimiva valmistaja. Valikoimasta löytyy muitakin gluteenittomia tuotteita ja sivustolta myös muita valmistajia.
Ruokahertasta löytyy lisää heidän kotisivuiltaan www.ruokahertta.fi 

Olen aina pitänyt jyväisistä leivistä ja täytyy todeta etten joutunut pettymään tämän kanssa. Valmiiksi viipaloiduissa siivuissa oli runsaasti jyväsiä eikä ne rapissut pahemmin irti kuten joissain leivissä. Leipä löytyy pakkasesta joten on kätevä ottaa sen verran kuin kerralla tarvitsee ja pistää hetkeksi mikroon lämpiämään.
Joissain tapauksissa leipä saattaa kuivahtaa joten tulee välillä kasteltua kevyesti palaa niin kosteus säilyy ja tekee leivästä pehmeämpää. Tosin tämän leivän kohdalla en niin tehnyt sillä reunoista tuli mukavan rapeat,

Maku on kohdillaan eikä rakenne ole hajoava vaan leivälle voi hyvin levittää mitä haluaakin ja kasata hyvin salaatit ja kasvikset päälle.
Tästä taisi tulla tällä kertaa oma suosikkileipäni ja en löydä mitään negatiivista kokonaisuudesta.

Ravintosisältö 33g, 1 viipale

Energiaa 77ckal (322kj)

Proteiinia 1,0g

Rasvaa 2,3g

Hiilihydraatteja 13,0g

Sodiumia 135mg

Kuitua 2,1g

Sokeria 1,6g

Kalsiumia 2%

Rautaa 2%

Ainesosat

Maissitärkkelys, vesi, tapiokatärkkelys, hiiva, pellavansiemen, rapsiöljy, puolukka (pektiini, sitruunahappo), dextoosi, sakeuttamisaine (guargumi E412), teffjauho, sokeri, maissikuitu, unikonsiemen, auringonkukansiemen, suola (1,2%), perunahiutale, stabilointiaine (E464, entsyymi:afta-amylaasi), kumina, sokeriväri (E150c)

 

Sekaisin koulusta

Tässä vastikään selvisi että opiskelutermit ja muoto hieman muuttuvat kun koulun puolelta on rahoitusten kanssa ongelmia ja jotenkin meidän ryhmän kohdalla sekaista että miten tämän koko koulutuksen kanssa oikein etenee.
Alunperin oltiin ammattitutkintoa av-alalta suorittamassa, mutta nyt siirryttiin perustutkinnon puolelle kun on meille kätevämpi.

Nyt ei sitten viikkoon ole mitään ohjattua opetusta vaan pitäisi alkaa kasaamaan omaa portfoliota, sekä alkaa miettimään kevättä varten työharjottelua ja asiakastöitä.
Luuulen että lähden toteuttamaan jonkinlaista web-suunnittelua ja erilaisia kuvauskeikkoja tilauksesta, sekä mainosten ja ilmoitusten tekemistä.

Harmittaa tuo erittäin loskainen ja harmaa sää kun olisi mukava päästä ulos kuvailemaan. Todella usein kannan pokkaria mukana koiran lenkeillä niin tulee kuvattua kaikkea mitä reittien verrelta löytyy.
Tässä muutamia otoksia aikasemmin tältä keväältä. Ei ole nyt aurinkoa näkynyt ja muutenkin synkän harmaata vain kun ei ole lunta missään :<

Tien varressa on pieni pala kalliota johon aina muodostuu suuret jääpuikot ja lopulta tälläinen jäinen putous.

Eläinlääkärireissu

Poika täytti helmikuun alussa kokonaiset 9 vuotta. Naapurin mummo ja pappa olivat tehneet nakkikakun lahjaksi ja muutoin sitten vietettiin vain tavallista elämää, eikä mitään ihmeempiä lahjoja tai juttuja tehty.

Viime maanantaina oli sitten koiruuden vuosittaisen rokotusten aika ja samalla tutkittiin selässä olevaa rasvapattia joka on viime kuukausina alkanut kasvamaan ulospäin. Lääkärin mukaan on hyvälaatuinen kasvain, mutta vuoden sisään viimeistään vaatisi leikkauksen ettei mene pahemmaksi.
Perus terveydentarkastuksessa sitten huomattiin että toisesta takatassusta on yksi kynsi haljennut ja se vaatii nopeammin toimenpiteen. Kynsi pitää poistaa nukutuksessa ja samall leikataan tuo selän patti.

Saatiin mukaan viikon antibiottiikuuri jotta turvotus lakkaisi ja voisi leikata. Ihmettelin suuresti kun ei tuo poika ollut aristanut tassua ollenkaan tai sen ihmeemin käyttäytynyt että koko ongelmaa olisi huomannut. Vasta viime päivinä on nuollut tassua enemmän ja siksi olikin enemmän tulehtunut.
Nyt on kiellosta lopettanut ja antibiottit jo tehonneet.

Tässä vielä kuva illalla eläinlääkäri käynnin jälkeen. Tuo pelkää kovasti paikkaa ja oli vielä pitkään ihan reppana. Seuraavana päivänä oli jo toipunut kamalasta kokemuksesta.

Jämälangan hyödyntämistä

Lankakorit ja pussit pursuilevat tuollaisia pieniä keriä jotka ovat jääneet ylitse ja ja kertyneet vain vuosien varrella kun ei niitä ole raaskinut poiskaan heittää.
Tässä viime viikolla tein tälläisen pienen amugurimi-öttiäisen eräästä punaisesta langasta. Kävi mielessä että jos tekisi vielä pienempiä niin voisi kehitellä avaimenperiä niistä, mutta saa nähdä josko sitä ehtii tekemään mitään.

Myös erilaisia puisia helmiä on iso pino käyttämättömänä, mutta valitettavan vähän aikaa ja intoa jää minkään tekemiseen. Pitäisi kai selailla nettiä jotta innostuisi ideoimaan kaikenlaista askarrusta.