Ensimmäisenä iltana alkoi juomaan vettä ja aamusta maistui jo ruokakin niin sai antibiootit ja särkylääkkeet annettua.
Käytiin pieniä lenkkejä useaan kertaan.
 | ||
| Lempi pehmolelua kanteli mukanaan seuraavan illan. |
Eilen piti vielä käydä apteekista ostamassa tassuun haavavoidetta ja harmittaa kun ei ollut 10g tuubia saatavilla vaan joutui ostamaan 30g kokoisen ja siihen meni 30 euroa + itsekiinnittyvä tukiside mukaan luettuna.
Lisäksi piti ostaa lasten kurarukkaset että saa lenkkejä varten pistettyä tassun suojaan ja läheisestä eläinkaupasta kävin ostamassa kuonokopankin.
Jeri on viime vuodet ollut todella hankala käsiteltävä siltä osin että alkaa hermostumaan nopeasti jos koskeminen menee silityksestä tutkivaan suuntaan. Täytyy siinä kohdin syyttää ihan vain itsään että kai joskus jäi koulutus siltä osin vajavaiseksi ja saa siitä nyt maksaa. Kuonokoppa oli tuossa kohtaa tarpeellinen että ei ainakaan pääse tapahtumaan mitään kenellekään.
Äitini kanssa tuo sitten selätettiin ja sain lääkärissä pistetyn siteen vaihdettua ja uuden laitettua.
Hämmästyin kovin kun Jeri ei tavalliseen tapaansa murissut ja riehunut vaan parin murahtelun jälkeen jäi paikoilleen makaamaan ja enemmin vaikutti pelokkaalta. Saman olen huomannut eläinlääkärikäynneillä että nuorempana taisi se pelko tulla esiin rähisemällä, mutta nykyään koittaa paeta tilanteita ja alistuu käsittelyyn helposti.
Tänään aamulla vastassa olikin tämän näköinen koira:
Ilmeestä näki heti että on tapahtunut jotain jonka tuo tietää sellaiksi ettei niin olisi saanut tehdä/tapahtua.
Hetken ihmettelyn jälkeen huomasin että takatassusta puuttuu kokonaan se side. Ei auttanut kuin alkaa pistämään uutta paikoilleen ja vanha löytyi keittiön lattialta. En sitten tiedä olisiko tuo tippunut ihan omia aikojaan kun niin hyvin näytti olevan mallissaan että voiko vain syyttää omia taitojani sidonnan suhteen vai olisiko tuo onnistunut sen jotenkion nyhtämään irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti