tiistai 28. huhtikuuta 2015

Ostin kypärän, menetin pyörän

En ole koskaan pyöräillyt talvisin.
Syksyn edestessä koittaa se hetki, kun jätän pyörän pysyvästi varastoon ja kaivan sen keväällä taas esiin. En myöskään ole käyttänyt kypärää juuri ollenkaan.
Reilu kymmenen vuotta sitten ostin rullaluistimet ja niiden kanssa kypärän, mutta sitäkin käytän vain niinä harvoina kertoina kun tulee lähdettyä asfaltille luistelemaan. Vanhemmiten sitä alkaa enemmän ajattelemaan turvallisuutta ja ehkä paremmin ymmärtää oman kuolevaisuutensa. Mies monesti sanonut että haluaisi minun käyttävän kypärää.

Ajattelin että nyt on sitten aika hankkia pyöräilykypärä ja myös käyttää sitä tulevana kesänä ja jatkossakin. Suuntasin lähimpään Prismaan ja sieltä muutamien pähkäilyjen jälkeen tarttui mukaan Bell-merkkinen kuppi.
Kätevää tuossa on säädettävä päänympärys, joten sopii melkein kenelle vain ja voi juuri oman pään mukaan tehdä kaikki säädöt. Kevyt, mutta kova kokonaisuudessaan. Toivottavasti ei tarvitse testata tuon toimivuutta koskaan, mutta onpahan nyt ainakin jotain suojaa päälle.














 Sitten viikonlopun jälkeen satui vilkaisemaan rapun ulkopuolella olevaan lukolliseen häkkivarastoon, joka on asukkaiden pyörävarasto. Pyöräni loisti poissaolollaan.
Iski muutamat sydämen tykytykset vauhdilla, kun mietin että milloinkas olin sen oikeasti viimeksi siinä nähyt.
Samantein syöksyin sisävarastosta katsomaan ettei vain pyörä ollut siellä, mutta ei. Soitin miehelle ja käskin hänen tarkistamaan etten vain sittenkin olisi jättänyt pyörää hänen vastoonsa. Ei ollut.

Viikonlopun alussa omistin kaksi pyörää; vaihteellisen maastopyörän ja oikein vanhan Jupiterin. Enää jäljellä on maastopyörä. En tiedä miksi vanha pyörä kelpasi ennemmin kuin rivillinen uudempia. Tosin siinä ei ollut minkäänlaista merkintää rungossa ja harmikseni huomasin etten omista yhtäkään kuvaa koko pyörästä, vaikka olen sen monta vuotta omistanut.
Kuvasin samantien toisen pyörän ja otin kaikki numerot rungosta ylös.

Varasto on tai ainakin pitäisi olla aina lukossa. Tosin ennen kuin alan syyttämään kanssa-asukkaita varkaudesta niin pitää ottaa huomioon että tuohon varastoon on mahdollista kiivetä katonrajassa olevasta kolosta ja varaston oven saa auki sisäkautta. Pistin talonyhtiölle viestiä asiasta ja harkitsen vielä rikosilmoituksen tekemistä. En kyllä oleta että sitä pyörää koskaan löytyy sitä kautta, kun jatkuvasti varastetaan kaikkea ja epätodennäköistä ilman tarkempia tuntomerkkejä löytää sitä omaansa. Enkä tiedä viitsiikö noin vanhasta pyörästä edes ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Ei taida olla minkään arvoinen.

Laiton nettiin ilmoituksia ja tänään käyn koiran kanssa kiinnittämässä tulostettuja katoamisilmoituksia lähialueen ilmoitustauluille ja voisi viedä lähimarketteihin myös lappuja. Todella kurjaa kun osuu omalle kohdalle ja että ihmiset ylipäätään viitsivät viedä toisen omaisuutta.
Toivottavasti on tullut päänvaivaa pyörän lukon vuoksi, kun se on rungossa itsessään kiinni niin ei pitäisi ihan pihdeillä saada katkaistua.

2 kommenttia:

Birtsu kirjoitti...

Minulla oli noin puoli vuotta vanha pyörä. Eräänä päivänä kävin kauppakeskuksessa ja jätin pyörän pääoven eteen maks. tunniksi. Lukittu pyöräni oli lähtenyt kävelemään keskellä kirkasta päivää... Pääoven edessä on vilkas tori ja ihmisiä kävelee koko ajan edestakaisin. Pyörävarkaat on todella röyhkeitä... Onneksi sain kaiken vakuutuksesta takaisin, mutta kyllä otti kaaliin kävellä kypärä päässä kauppakeskuksesta kotia! :D

Sadaharita kirjoitti...

Varkaat ovat kyllä älyttömän röyhkeitä, kun vievät mihin aikaan vain toisten tavaroita.
Onneksi sentään sait korvausta pyörästä, mutta on se kurjaa kun sattuu omalle kohdalle.
Kerran myös todistin vastaavaa tapausta prismasta tultuani; oli joltain naiselta lähtenyt pyörä keskellä päivää telineestä, kun oli kaupassa käynyt.