Värikirjoa maaseudulla

Tänään tuli lähdettyä pitkästä aikaa mummon luokse maalle käymään. Isän, enon ja miehen kanssa päivä meni verkottaessa mansikkamaata, kitkiessä yrttipenkkiä ja puukasaa pinotessa.
Yhdessä vaiheessa alkoi kuulumaan melkoista surinaa puupinosta niin eiköhän siellä pitänyt olla ampiaspesä. Harmitti hajoittaa se, mutta huonon paikan valitsivat pesäkseen.

Ehdittiin käymään järvelläkin, mutta tuuli sen verran huonosti ja oli aikainen iltapäivä, joten eihän sieltä kalaa saanut. Muutama pieni ahven, särki, pieni hauki ja lahna tarttuivat kiinni, mutta mitään ei otettu. Oli kuitenkin nätti sää jo siinä vaiheessa, joten sai aurinkoa otettua ja nautittua luonnosta. Aamulla satoi sen verran rankasti ettei olisi uskonut tulevan noin nättiä loppupäivää.

Mummo asuu yksinään pienellä sukutilallamme ja pihan ympärillä on meidän peltojamme, joita mummo on vuokrannut naapurileille joten päsee aina välillä rapsuttelemaan siinä laiduntavia lehmiä. Leppoisia mötiköitä ovat.

 Notkeutta:

Auringon tulessa esiin piti nyt puutarhaakin hieman fotoilla. Oli jo muutamat mansikat kypsyneet ja viinimarjat alkaneet kasvamaan. Perunaa ja sipuleita saa pellosta + jotain yrttejä eli hyvältä näyttää taas tämän vuoden tuleva sato.
Pitäisi kuvailla taas noita oman parvekkeen rehuja kun nekin ovat kasvaneet jo huimasti.

Huomenna alkaa kurssin viimeinen viikko ja pitäis mennä viemään hyväntekeväisyystavarat paikkaansa. Viedään tekemiämme makuualustoja läheiselle eläintenturvakodille kun niistä kuulemma on pulaa. Voi olla tunteikas päivä tiedossa kun käy niin sääliksi hylättyjä ja heitteleille jätettyjä eläimiä ja tahtoisi pelastaa ne kaikki ja takoa järkeä ihmisten päähän.
Onneksi yksi kurssilaisita meinasi ottaa kissan sieltä mukaansa oman kisunsa kaveriksi :3

Viikonlopun aikaansaannoksia

Torstaina kävin pitkästä aikaa Eurokankaassa kun pyörähdin kaupungilla. Mukaan tarttui paria mukavaa trikoo-kangasta ja ajattelin kokeilla pipojen tekemistä.
Saa syksyä varten muutamat lahjat läheisille ja tehtyä jotain muutakin.  

Testiksi tein pari pipoa, yhden molemmista kankaista. En ole ennen tuollaisia kokeillut, mutta oli mielettömän helppoa ja nopeaa surauttaa saumurilla kasaan.
Vaaleampi on valkoista kangasta neonkeltaisilla raidoilla, joten kuvassa on hieman vääristyneet sävyt kun en jaksanut sen enempää säätää kameran kanssa.

 

Nyt lauantai-illan ratoksi tein taas pari tälläistä shambala-tyylistä rannekorua. Toinen kulta-punaisena ja toinen hopea-kultaisena.

Sain koulupaikan!

Eilen kun kävin kotiin niin postiluuku alla odotti aikuisopiston kirjekuori ja syke nousi sen pari astetta. Heitin ensin koiralle jäistä lihaa mutusteltavaksi ja sitten hiljalleen siiryin istumaan olkkarin lattialle kuoren kanssa.
Naureskelin jo itselleni että voikin jännittää yhden koulun takia niin paljon. Sitä kun odottaa riemun tai pettymyksen tunnetta niin menee ihan hermostuneeksi jännityksestä.
Minun onneksi kirje sisälsi kutsun koulutukseen eli elokuussa pitäisi lähteä opiskelemaan audiovisuaalisen viestinnän alaa.
Koulutus on aikuispuolella ja kesto on 14kk sillä se on osatutkinto, mutta samalla pitäisi pystyä suorittamaan koko tutkintokin tai sitten jatkaa opintoja tuon jälkeen.

On kyllä ollut ihan mahtavat fiilikset eilisestä saakka, eikä ukkoskuurotkaan haitanneet yhtään. On kyllä aikaa siitä kun viimeksi on koulussa käynyt, mutta tuokin on vain pari kertaa viikossa koululla ja loput etäopiskeluna, joten pitää sitten huolella priorisoida arkensa käyttö.

Lopuksi vielä eilinen iltapalani :)

Alkuvuoden käsityösaldoa

Ajattelin tehdä tälläisen pienen koosteen tehdyistä käsitöistä, kun ei ole nyt juurikaan uusia mistä kirjoitella ja ihan mukava muistella taasen että mitä onkaan tullut tehtyä.

Helmikuussa virkkasin tälläiset kynsikkäät miehelle pilkkireissuja varten.

Pääsiäisen aikaan äitini raahasi luokseni purkillisen rairuohoa ja mielestäni se oli kovin yksinäisen värinen ja oloinen, enkä omista minkään moisia koristeitakaan niin huvikseni sitten virkkailin tälläisen tipusen ylijäämälangoista.
Harkitsin jo avaimenperänä käyttöä, mutta vielä pienempi versio voisi olla kätevämpi.

 Eri sivustojen innoittamana päätin kokeilla myös koirien kaulapantojen tekemistä. Hermot meni yhden jos toisenkin kerran, mutta muutaman pannan sain aikaiseksi ja tuttavilta tuli pari tilaustakin heidän koirilleen.
Pitäisi nekin vain nyt tehdä, kun vihdosta sai oikeat mitat ja vielä se aika täytyisi haalia kasaan.

Oltiin keväällä miehen kanssa mummollassani puutöissä niin pinoa kasatessa törmäsimme halkoon joka meni kätevästi puoliksi ja itse ydinpuu lähti nostamalla pois ja jätti jo tälläisen luonnolisen uran halon keskelle.
Olihan se pakko ottaa mukaan ja keksiä jotain käyttöä.
Netistä katselin muutamia muinaisnorjalaisia charmeja eli onnea tuovia riimuja, jotka sitten piirsin puuhun ja kolvilla tein valmiiksi. Puolet kuvioista on sitten ihan omaa sovellusta.
Pariin kertaan on hiottu ja lakattu ja vielä pitäisi ne reiät suitsukkeita varten tehdä.

 Vapun aikaan meillä oli kurssilla tälläinen tuunaus- ja askartelu-päivä, jolloin tehtiin pahvista vappukoristeita. Hatun runko on tukevaa pahvia, päälle on liimattu jämäkankaasta pehmuste ja tuo punainen röyhelö on hedelmäpussia.
Kaikkea kierrätettävää kasattuna yhteen + alle on tämän kuvan ottamisen jälkeen liimattu iso hiuspinni jolla koko viritelmän saisi kiinnitettyä päähän.

 Kurssilla on myös ollut hyväntekeväisyysviikko, jolloin osa porukasta meni läheisille vanhainkodeille ulkoiluttamaan ja viihdyttämään vanhuksia eri tavoin. Meidän sakki ajatteli tehdä unicef-kaavoilla nukkeja huostaanotetuille suomalaisille lapsille ja sitten makuualustoja läheisen eläinten turvakodin asukeille, kun heille kuulemma oli pulaa niistä.

Nuket pääsivät osallistumaan myös pieneen näyttelyyn:

Peitot on saatu lahjoituksena Eko-centeriltä ja kankaat on kerätty tuttavilta, varastoista ja parilla eurolla kirppareilta.
Tässä kuvaa muutamista. Kurssipaikalla oli ihana teollisuuskone, joten meidän ohjaajamme veti osan päälle luu- tai pallokuvioiset koristeompeleet eri värisistä kankaista ja samalla ne pitivät kankaan paremmin kiinni peitossa.
Ei tehty irroitettavie malleja vaan mahdollisimman tiivitä ja noita tuli tehtyä jotain 15kpl isoja, sekä pieniä.

Tekeleitä

Alkuviikosta tuli kokeiltua kankaansiirtoa tuolla kurssilla millä olen. Oli todella helppoa ja suht vaivatonta. Pitää kyllä kokeilla ihan kotonakin joskus kunhan saa kaikki tarvikkeet hankittua, varattua aikaa tekemiseen ja inspiraatioita oikein kunnolla.

Harmi että tuohon melkein tarvitsisi väritulostimen kuvia varten ja sellaistahan minulla ei ole. Mieheltä löytyy lasertulostin, mutta sitten tulisi vain mustavalkoisia kuvia. Muuten sitten pärjääkin ihan vain lakalla ja kodin tarvikkeilla.

Kerran kun oli mahdollisuus niin otin mahdollisimman värikkäitä ja sarjakuvamaisia kuvia. Nämä on otettu ihan vain suoraan netistä googlen kuvahausta, joten en todellakaan omista piiroksia tai ole niitä itse tehnyt. Painatin pari kuvaa vanhoihin kangaskasseihin tuomaan piristystä.

Siittokuvat ovat paperia, joten ei ihmekään etteivät kovin hyvin kestä kankaalla. Liian kovaa hangatessa, varsinkin reunoista, kuva lähti jo murenemaan irti ja hieman tuollaiselle kokeiluasteelle nuo kuvat jäikin. Gekko-liskon kohdalla itse kangaskassikin haperoittui ja tuo pääosa kärsi kättelystä aika pahasti.

Tein vielä kolmannenkin kuvan pelkälle kankaanpalaselle, mutta onnistuin hukkaamaan sen jo johonkin .__.

 

 Viikonloppuna sitten ajattelin käyttää järkyttäväksi kasvanutta helmi-kokoelmaa ja tein muutaman tälläisen shambala-tyylisen ranne/nilkkakorun.

 Eilen illasta oli ihana auringonlasku jälleen ja kuvailin sitten keittiön ikkunan välissä olevan pullon tekemää varjoa.

Tuliaisia

Sisko kävi kuun alussa häämatkallaan Nizzassa ja äiti pyörähti Tallinnan risteilyllä. On aina mukava saada jotain pientä ja paikallista kun itse ei ole ollut reissussa. Itse päädyn ostamaan lähes aina jotain koriste-esineitä, mutta kyllä nuo pienet hyödylliset jutut on niitä parhaimpia.

Siskolta sain tälläiset söpöt pippuri- ja suola-purkit korissaan, sekä laventelia sisältävän tuoksupussin ja paikallista suklaasaippuaa.

Äitini toi aivan ihania karkkeja joissa ei ollut mitään lisäaineita, vehnää ja käytetty ainostaan luonnollisia makuja. Pieni rasia sisälsi uskomattoman määrän hyviä makuja ja pitää jostain niitä haalia itselleen.
Lisäksi sain tämän hieman isomman putelin konjakkia. En itse pidä yhtään juomana koko litkusta, mutta teen aina konjakkisinappia mummoni reseptillä, joka on parhainta mitä tiedän. On tulisuutta ja makua ja konjakki muuttuu paremmaksi ;)
+ Paketin aivan mahtavia kahvin makuisia suklaapapuja.

Satuin viime viikolla koluamaan kaupan karkkihyllyä ja huomasin ilokseni että löytyy nykyään ihan hyvin karkkeja joissa ei ole vehnää eli saa mussutella makeaakin aina välillä. Olen valitettavan perso kaikelle makealle, joten alkuunsa masenti suuresti keliakia-tuomio herkkujen syömisen suhteen, mutta eipä enää sureta ollenkaan.

Yksi suosikki karkkipusseistani on gluteeiniton, nimittäin Fazerin parhain.
Myöskin Malacon aakkos-karkit käyvät.

Fazerilta löytyy muutenkin hyvin gluteenittomia suklaita, purkkia, pastilleja ym.

Yhtä jos toista

Tuli jokunen viikko sitten tehtyä tälläinen sovellettu suojapussi säkkituolille. Ostettiin joku vuosi sitten miehen luokse tumman ruskea nahkainen säkkituoli, kun todella halvalla löytyi. Alkoi vain nyt viime kuukausina halkeilemaan niin pahasti, että sisuverkko paistoi lävitse ja puski niitä ryynejä pihalle. Oltiin kuitenkin öljyilty ja huollettu sitä nahkapintaa, mutta ei näemmä auttanut kun on kuitenkin koko ajan käytössä.
Kaivoin sitten kaapista lakanakankaita ja tälläinen on lopputulos. Ei ehkä niin jämäkkä kuin nahkainen, mutta kesäisen pirteä :D

Kävin tuossa maanantaina haastattelussa syksyn koulupaikkaa varten. Aikuisopistolle hain graafiselle puolelle, mutta en kyllä ihmeitä odota sen suhteen. Pitäisi kai kohta tulla tuloksia hausta, joskin hakuaikaa pidennettiin ensi kuuhun asti.
Samaisena päivänä sitten olin taidepajalla ja ruokailun yhteydessä pyysin gluteiinitonta ruokavaihtoehtoa, mutta taisivat siitä huolimatta läntätä vehnäkastiketta lautaselle. Että oli maha kipeänä koko lopun päivää ja huomasi että kroppa pisti itsensä hetkessä säästöliekille, eikä meinannut jaksaa yhtään mitään + hellesää painoi vielä päälle.

Tänään sitten käytin koiraa uimassa kun oli niin uskomattoman kuuma päivä. Oli mukava heitellä keppiä järveen ja katsoa toisen nauttivan niin uimisesta, mutta lähtiessä tuo raapaisi tassuaan johonkin ja anturasta tuli verta. Onneksi ei tainnut olla kuin jokin heinä/oksa tms. kun tassua tutkin. Eipä näyttänyt poika hetken päästä muistavan koko haavaa vaan koitti juoksennella leikkeihin.
Kotona puhdistin tassun kunnolla ja joutuu nyt hieman varovaisemmin ottamaan vuorokauden ajan.

Ämpäriin situtettu perunakin lähti aivan mahtavasti kasvamaan ja on jo tästä kuvasta kymmenkertaistanut kokonsa:

Muutenkin koko parvekeen yrttisato vaikuttaa todella onnistuneelta, joten saa talven maustaa ruokansa itse kasvattamillaan rehuilla.

Tilliä

Basilikaa

Keskiaikamarkkinat

Tuli tosiaan pyörähdettyä Laukaassa järjestetyillä markkinoilla tuossa pari viikkoa sitten.
On ollut niin paljon tekemistä, että jäänyt koko blogi ihan oman onnensa nojaan. Jos sitä nyt pitäisi kunnon päivittely pläjäyksen niin saa kaikkia kuviaan ja tekemisiään taas purettua.

Mentiin markkinoille mieheni ja kaverimme kanssa. Oltiin paikalla suht ajoissa niin sai hyvin kuvia koko alueesta ilman ihmismassaa. Hieman oli tuulinen ja viileä päivä, mutta viihdyttiin todella hyvin monta tuntia kaikkea katsellen.

 Alla on mahtisaunan rakennus, jonka edessä oli loppupäivästä pienimuotoiset turnajaiset.

 

 Vihreän symbolin katoksesta löytyi seppiä taos koruineen ja esineineen. Vasemmalla sitten käsityö- ja korukojuja.

Wanhan ajan puun sorvausta:

Koju jonka edessä tuli pyörittyä useammankin kerran. Ihania jousia ja tarvikkeita. Mies osti itselleen viinen tästä niin saa nuolet tyylikkäämpään koteloon.

Miekkailuseuran teltta miekkoineen:

 Ihania koruja:

 

Kankaan värjäystä luonnon väreillä. Takimmaisessa tynnyrissä on koivunlehtiä, mutta en muista yhtään että mitä tuossa toisessa oli. Jotain marjaa muistaakseni.

Ympäriinsä kulki tälläinen heebo käsinukkejensa kanssa. Tarinankertoja vai mikähän olisi ollut roolina(?)

 

 Tämä kaveri oli koko paikan mahtavin nähtävyys; ehta kylähullu!
Setä juoksenteli paikasta toiseen ilveillen ja hölmöillä tavoilla kekkuloiden. Ihan mahtava lisä kokonaisuuteen.

Otoksia miekkailunäytöksestä:

 Jousiammuntakilpailun taulu.

 Wanha kunnon jalkapuu

 Turnajaisten taistelijattaret.