Mahdoton maanantai

Tänään tosiaan tuntui olevan klassinen maanantain kirous niskassa, kun mikään ei tuntunut sujuvan. Myöhästelin ja muutenkin päivä tuntui takkuavan yksinkertaistenkin asioiden suhteen.
Onneksi oli nätti sää niin sain muutamat kuvat räpsittyä ja ilta menikin rennommin.

Sain viime viikolla varattua lääkärille soittoajan ja sitä saikin tänään odotella. Kovin nihkeää oli palvelu ja sain oikin inttää että haluan lähettee koepalan ottoon tuon todetun keliakin vuoksi ja että saisin virallisemmat tulokset hankittua.
Noh sentään olen nyt jonossa ja pitäisi tulla ilmoitusta kotiin, vaikkakin jonoa kuulemma on. Pitäisi siihen asti syödä edelleen oireita aiheuttavia viljoja, mutta en kärvistellä viikkokausia vaan syön sitten lähempänä ajankohtana niitä ja lopetan kunhan kokeet on ohitse.

Aamulla pieni kotilo oli matkalla alikulkutunnelin suulla niin otin kuvaa:

Viikonloppuna tuli käytyä äidin äidillä kakkukahveilla ja seuraavana päivänä sitten miehen mummon luona, joten makeakiintio on hetkeksi täyttynyt. Kotimatkalla pyörähdettiin miehen kanssa pienen lähimetsikön lävitse, kun hyrräsin taas innoissani kameran kanssa.
Kuvaustaitojahan en omista ja kamera on ihan perus pokkari, mutta on vain kiva ikuistaa kaikkea mukavaa mitä osuu näkökenttään.

Tälläinen kaveri löytyi sitten ihan kylppärin lattioilta sipsuttelemasta. Otin kuvan ja menin viemään kameraa pois niin siinä matkalla koko hämis unohtui enkä heittänyt sitä pihalle, joten kaiketi se johonkin tiensä löysi.